Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


keskiviikko, 29. marraskuu 2017

Kakkaa lääkkeeksi

Päivän kakkapostauksen aiheena tänään on ulosteiden hyödyntäminen lääketieteessä ja terveydenhuollossa. Tekstissä pureudutaan lähinnä ulosteensiirtoon, mikä saattaa olla toimenpiteenä suhteellisen tuntematon monille. Pyrin siis vastaamaan siihen mitä ulosteensiirto siis käytännössä on, kuka siitä hyötyy, kuka sitä tekee ja miksi se ei ole kovin yleinen toimenpide kotimaan terveydenhuollossa? Kirjoittaja on itse noviisi aiheen suhteen, joten pahoittelen jo etukäteen mahdollista misinformaatiota tekstissä.

Mitä on ulosteensiirto?

Kyseessä on siis toimenpide, jossa potilaan paksusuoleen siirretään liuosta, joka sisältää terveen luovuttajan ulostetta. Tällä pyritään palauttamaan potilaan paksusuolen bakteerikanta, joka on syystä tai toisesta muuttunut sairaalloiseksi. Paksusuolen bakteerikanta voi muuttua poikkeavaksi hyvin herkästikin pitkäksi ajaksi tai jopa pysyvästi yhdestäkin antibioottikuurista. Tästä syystä luovuttajan viimeisimmästä antibioottikuurista olisi hyvä olla ainakin vuosi aikaa.

Toimenpiteen tehokkuus

Yleisin sairaus jota ulosteensiirrolla pyritään parantamaan, on ns. antibioottiripuli, joka on Clostridium difficile-bakteerin aiheuttamaa. Sairaus voi muuttua krooniseksi ja yleisin hoitomuoto tähän on antibioottikuurit, jotka eivät useinkaan tehoa. Ulosteensiirto sen sijaan parantaa potilaista jopa yli 90%. Suhteellisen tuoreessa Helsingin yliopiston sekä yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa 14 C. Difficile-potilaalle tehtiin suolistomikrobiston kartoitus, jotka hoidettiin ulosteensiirrolla. Mikrobistoja seurattiin vuoden ajan ja tutkijat havaitsivat, että ne muuttuivat hyvin samanlaisiksi kuin luovuttajalla, ja mikrobiston koostumus pysyi vakaana koko seuranta-ajan.

Mahdollisuudet

Ulosteensiirto ei ole toimenpiteenä päivittäinen useimmissa kotimaan sairaaloissa, vaikkakin vuosien varrella sen tekeminen on yleistynyt. Hoitoa tarjotaan kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja Meilahdessa niitä tehdään osastonylilääkäri Perttu Arkkilan mukaan lähes viikoittain. Helsingin yliopistolla on myös parhaillaan meneillään tutkimus, jossa selvitetään ulosteensiirron tehoa ärtyvän suolen oireyhtymässä sekä haavaisessa paksusuolentulehduksessa. Toimenpiteestä voisi mahdollisesti olla siis hyötyä moniin muihinkin sairauksiin, joissa bakteerikanta on epätasapainossa.

Miksi sitten ulosteensiirto ei ole yleisesti ottaen rutiinitoimenpide julkisessa terveydenhuollossa? Liittyykö toimenpiteeseen jotain uhkia? Dosentti Reijo Peltonen kuvaa toimenpiteen laajempaa suosiota estäviä seikkoja seuraavalla tavalla: ”Prosessi on työläs. Se saattaa viljelyineen ja tarkistuksineen viedä viikon. Monille lääkäreille valtavan bakteerimäärän siirtäminen potilaan kehoon voi olla suuri eettinen ongelma, sillä terveysvaikutuksista ei voi olla täysin varma. Lisäksi on luovuttajaan liittyvä juridinen ongelma. Voidaanko käyttää yleisluovuttajia, ja mikä heidän vastuunsa on, jos komplikaatioita ilmenee?”

Peltosen lausunnosta saa käsityksen, että toimenpide itsessään on vielä tällä hetkellä jonkin sortin tabu alan ammattilaisten keskuudessa. Luovuttajaan liittyvät juridiset ongelmat sen sijaan olisivat ratkaistavissa Norjan mallin mukaisilla ”ulostepankeilla”. Itseasiassa Helsingin Meilahdessa on käytössä juuri tällainen pankki, jossa säilytetään valmiiksi testattuja siirteitä. Tavoitteena on jalkauttaa nämä toimivat menetelmät, eli vakituiset luovuttajat ja pakastesiirteiden käyttö myös muihin Suomen sairaaloihin.

 

maanantai, 27. marraskuu 2017

Elämää paskan keskellä

Jo tuhansien vuosien aikana kakkaa on hyödynnetty talojen rakentamiseen. Miten ihmiset ovat päätyneet tällaiseen ratkaisuun?

Ensinnäkin kakkaa löytyy kaikkialta eikä se näillä näkymin tule loppumaan, joten se on helposti saatavilla ja yleensä ilmaista. Toiseksi ovat sen hyvät ominaisuudet; se karkottaa hyttysiä, jolloin ei ole tarvetta erikseen ostaa hyttysverkkoa, auringossa kuivuttuaan siitä tulee erittäin tukeva, jolloin se pystyy suojaamaan kovilta tuulilta ja sateilta, sekä se eristää lämpöä niin kuumaa kuin kylmää. Kolmanneksi se edistää kestävää kehitystä ja kiertotaloutta.

Aluksi talot olivat kodan tyylisiä, mihin kakka oli vain kasattu ja talo muotoiltu käsin. Näitä taloja tehdään vielä näinäkin päivinä, mutta nykyään on myös mahdollista tehdä kakasta tiilejä ja rakentaa ihan tavallisia tiilitaloja. Indonesiassa on organisaatio nimeltä EcoFaeBrick, joka on keskittynyt pelkästään valmistamaan tiiltä kakasta. He toimivat yhteistyössä paikallisten maanviljelijöiden kanssa, joilta he ostavat lehmien kakkaa. He myyvät valmiit tiilet eteenpäin, jotka ovat vahvempia ja halvempia kuin normaalit savitiilet.

Mutta entä haju? Kakkatalot eivät haise, päinvastoin, on tehty tutkimus jossa selvisi että lehmän kakan haju reagoi aivojen kanssa tuottaen onnellisuuden tunteen.

Kiertotalouden kannalta on loistava idea rakentaa ylijäämätuotteista kestäviä ja ekologisia rakennuksia.

 

lauantai, 25. marraskuu 2017

Kakkakahvin voimaa

Kiertotalouden näkökulmasta kakasta on moneksi. Yksi mielenkiintoisimmista tavoista hyödyntää tätä luonnollista ja välttämätöntä asiaa, on käyttää sitä luksustuotteisiin.
 

Thaimaassa, Ban Taklangin kylässä valmistetaan maailman kalleinta kahvia. Tämä Black Ivory Coffee kahvi on erityistä siksi, että se kulkee Aasiannorsun ruoansulatuskanavan läpi. Norsuilla on luonnollinen mieltymys kahvimarjoja kohtaan. Väitetään että kahvipapujen kypsyminen elefanttien ruoansulatusjärjestelmässä rikkoo kahvipapujen proteiineja ja tekee kahvista näin ollen vähemmän kitkerää.
 

Kahvin valmistuksella on positiivinen vaikutus. Aasiannorsu on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja niitä usein pidetään vangittuina ja pakotetaan työskentelemään sekä viihdyttämään turisteja. Black ivory coffee tekee yhteistyötä Golden Triangle Asian Elephant Foundationin kanssa ja näin tukee elefanttien hyvinvointia. Black ivory coffeen tavoitteena onkin rahoittaa jonain päivänä kokonaisia villinä/vapaana eläviä elefanttilaumoja, jotka pelkällä kahvintuottamisellaan pystyisivät rahoittamaan ylläpitonsa sekä kahvin tuotannon.

Elefantteja toistaiseksi kuitenkin pidetään vangittuina, koska niiden vapaana pitäminen on aiheuttanut onnettomuuksia, sekä salametsästystä. Kylässä pidetään kuitenkin elefanteista todella hyvää huolta ja kahvintuotanto tehdään elefanttien ehdoilla. Kahvia tuotetaan tavallaan sivutuotteena, sillä elefantteja kuitenkin pitää ruokkia.
 

Kahvia tuottamalla saadaan kylässä myös paljon muutakin hyvää aikaan. Sillä kahviyritys työllistää paljon paikallisia nuoria ja työstä saatu palkka on jopa seitsenkertainen verrattuna työhön riisifarmeilla. Lisäksi kahvin myyntivoitoilla tuetaan paikallisia perheitä, koulua, terveydenhuoltoa sekä ruokaa ja vaatetusta.
 

Eettisyys aiheuttaa kuitenkin huolta.

Suurin pelko joka norsujen kahvinsyönnissä huolestuttaa ihmisiä on se, että norsut saisivat kofeiinia elimistöönsä, mutta Black ivory coffee käyttää 100% Thai Arabica papuja ja nettisivuilla he lupaavat että niissä on vain 1% kofeiinia, joka sekin on kätketty kahvipavun sisään ja kofeiinin irrottamiseen vaaditaan kuumuutta. Tämän takia kahvipavut täytyy paahtaa.

Norsuja pidetään myös ketjuissa ainakin osan päivästä. Nettisivuillaan Black Ivory Coffee väittää, että se on norsujen hyväksi, sillä silloin vältetään konflikteja ja norsuja on helpompi kuljettaa paikasta toiseen. He mainitsevat, että ketjuissa pitämisellä ei pitäisi olla mitään haittavaikutusta norsujen terveyteen, vaikkakin myöntävät, että vapaa norsu olisi onnellisempi norsu. mutta vapautta ei vielä voida toteuttaa.
 

Enemmän kyseenalaista toimintaa suorittaa Kopi Luwak, Sivettikissojen kahvi. Sivettikissojen kahvi oli aikaisemmin maailman kalleinta kahvia ja aluksi sivettikahvia kerättiinkin vain villinä elävien sivettikissojen ulosteesta, mutta kun hinta oli korkea niin dollarinkuvat silmissään kiiluen joku moraaliton idiootti keksi, että kakkaa saa helpommin talteen. Joten nykyään hyvin eettisesti kyseenalaisessa toiminnassa villit sivettikisat on otettu kiinni ja lukittu ritiläpohjaisiin ahtaisiin häkkeihin. Niille syötetään pelkkää kahvia ja ne stressaantuvat, järsivät omia raajojaan ja sairastelevat häkeissään. Osa luksuskahvia välittävistä yrityksistä on pistänyt Sivettikissojen kahvin boikottiin, juurikin näistä kyseenalaisista metodeista johtuen.

Onneksi myös myydään yhä "onnellisten" sivettikissojen kahvia, joka on kerätty villinä ja vapaana elävien kissojen ulosteesta.
 

Kakkakahvi on kuitenkin mielestäni loistava esimerkki siitä miten hyvällä suunnittelulla välttämättömästä saadaan sivutuotteena paljon hyvää aikaiseksi.

 

keskiviikko, 22. marraskuu 2017

Juuri niistä jätöksistä energiaa

Heips kaikille!

Tämän päivän aiheena on, miten kakasta tulee energiaa noin kiertotalouden näkökulmasta. Tällä hetkellä huima määrä ulosteita menee hukkaan, koska niitä ei yksinkertaisesti käytetä mihinkään. Pahimmillaan ne vain dumpataan kasoihin jonnekin pois silmistä, pois mielestä. Pelkästään Amerikan kissat ja koirat kakkivat 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Kyseessä olisi siis huima potentiaali, jos tätä vain saataisiin käytettyä hyödyksi.

 

No miten ulosteesta sitten saa sitä energiaa? Esimerkiksi Lappiin rakennettu biokaasulaitos tuottaa lämpöä lannan avulla. Lanta siirretään reaktoriin pumppaamalla ja hapettomissa oloissa bakteerit hajottavat sitä vapauttaen metaania, hiilidioksidia, rikkivetyä ja ammoniakkia. Lämpö syntyy siis, kun tuotettua metaania poltetaan. Yksinkertaista, eikö. Suurempi hyödyntäminen ei vain olekaan aivan niin yksinkertaista.

 

Fortumin mukaan kaksi hevosta riittää kattamaan omakotitalon vuotuisen lämpöenergian. Kuulostaa tosi hyvältä hyötykäytöltä lannalle. Varsinkin kun hevosia on Suomessa noin 77 000! Nimenomaan hevoset ovat siinä mielessä hyviä eläimiä energiantuotannon kannalta, että niiden jätökset voi helposti kerätä talteen. Sama homma karjan kanssa. Ties vaikka hevosharrastusten kustannukset alenisivat, kun hevosten jätökset myytäisiin energiayhtiöille.

 

Tässä on kyllä varmasti yksi hyvistä tavoista ottaa käyttöön tulevaisuudessa tällä hetkellä tarpeetonta tuotetta. Lantaa voidaan käyttää lannoitteena, mutta sitä päätyy myös sellaisiin paikkoihin jonne se ei kuuluisi. Jos lantaa siis hyödynnettäisiin energiantuotannossa, vähenisi muiden polttoaineiden tarve. Parhaimmillaan tämä korvattava polttoaine on fossiilista, kuten kivihiili. Mielestäni tässä varmasti voittaisivat kaikki, kun homma saataisiin vain käytännössä toimimaan. Siinä voisi olla mielenkiintoinen projekti, vaikka innokkaille insinöörin aluille.

 

Tässä oli pientä pohdintaa aiheesta: kakasta energiaa. Toivottavasti siinä oli edes jotain mielenkiintoista tai uutta ja ensi kerralla taas uusi aihe.

 

keskiviikko, 15. marraskuu 2017

Mitä paskaa?

Olemme metropolian ensimmäisen vuoden opiskelijoita Energia- ja ympäristötekniikan linjalta. Suoritamme kiertotalouden kurssia ja saimme tehtävänannoksi tutkia jotain kiertotalouden teemaan liittyvää aihetta joka kiinnostaa meitä, joten luonnollisesti päädyimme kakkaan.

Seuraavan (noin) viikon aikana pohdimme kakan merkitystä kiertotaloudessa esittelemällä vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää kakkaa. 

kakka2.jpg